Monimuotoisuuden lisääminen pelloille hyödyttää luontoa ja viljelijää

Hanke päättyi 12/2025.

Miten luonnon monimuotoisuus voi auttaa viljelijää suojelemaan kasveja tuholaisilta ja taudeilta? Kuinka viljelijä voi tukea monimuotoisuutta pelloillaan? Tutkijat ja viljelijät etsivät yhdessä vastauksia näihin kysymyksiin Maatalouden biodiversiteettiratkaisut -hankkeessa.

Mistä oli kyse?

Luonnossa monimuotoiset kasviyhteisöt ovat paremmassa turvassa kasvitaudeilta kuin lajiköyhemmät kasvustot. Lisäksi ne sietävät paremmin kuivuutta ja äärilämpötiloja. Pelloilla kasvatetaan usein vain muutamaa kasvilajia, ja viljelykset ovatkin alttiita kasvitaudeille sekä äärilämpötilojen ja kuivuuden kaltaisille stressitekijöille.

Maatalouden biodiversiteettiratkaisut -hankkeessa maanviljelijät ja tutkijat testasivat yhdessä viljelymenetelmiä, joilla viljelijä voi tukea luonnon monimuotoisuutta pelloillaan. Samalla he selvittivät, miten luonnon monimuotoisuus auttaa viljelijää kasvinsuojelussa. Lisäksi hankkeessa kehitettiin mittaristoa luonnon monimuotoisuuden arviointiin maatalousympäristössä.

Tutustu hankkeeseen tarkemmin Baltic Sea Action Groupin sivuilla.

Miten luonnon monimuotoisuus suojelee satokasveja?

Näytä lisää piilota

Monipuolinen kasvillisuus lisää hyvien mikrobien määrää. Hyvät mikrobit auttavat kasveja puolustautumaan taudinaiheuttajia vastaan. Ne myös parantavat maan kasvukuntoa, mikä lisää kasvien taudinkestävyyttä.
Jokainen kasvitauti on erikoistunut vain osaan kasvilajeista tai -lajikkeista. Kun pellolla on useita eri kasvilajeja, tautien on vaikeampi levitä.
Pellolle kylvettävä, useita kasvilajeja sisältävä monimuotoisuuskaista tarjoaa elinympäristöjä hämähäkeille ja muille pedoille, jotka pitävät kurissa tuhohyönteisiä. Lisäksi se tarjoaa ravintoa pölyttäjille ja ylläpitää mikrobiston monimuotoisuutta.
Lajirunsauden lisääminen pelloilla voi vähentää rikkakasvien määrää.

Keitä oli mukana ja mitä tehtiin?

Mukana oli kymmenen suomalaista maatilaa. Tiloilla tutkittiin peltolohkon reunoille kylvettävän, useita eri kasvilajeja sisältävän monimuotoisuuskaistan sekä viljan sekaan kylvettävän aluskasvin vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja kasvinterveyteen.

Tutkijat keräsivät tietoa monimuotoisuuskaistan ja aluskasvin vaikutuksista maaperän mikrobien, hyönteisten, kasvien ja lintujen monimuotoisuuteen. Samalla viljelijät ja tutkijat selvittivät luonnon monimuotoisuuden lisäämisen vaikutuksia satokasvin terveyteen, kasvinsuojelutarpeeseen ja sadontuottokykyyn.

Oletuksena oli, että monimuotoisuus pellolla lisää satokasvin vastustuskykyä taudinaiheuttajia vastaan ja parantaa samalla maan kasvukuntoa. Tutkimus toi uutta tietoa luonnon monimuotoisuuden mahdollisuuksista kasvinsuojelussa pohjoisissa olosuhteissa sekä käytännön tietoa viljelijän mahdollisuuksista tukea monimuotoisuutta pelloillaan.

Hankkeen toteuttivat yhdessä Helsingin yliopisto ja Baltic Sea Action Group (BSAG) ja sitä rahoitti Sitra. Hanke jatkui vuoden 2025 loppuun saakka.