Kestävyysratkaisut

Päättynyt teema 2018–2024

Kestävyysratkaisut-teeman tavoitteena oli vauhdittaa siirtymää kohti yhteiskuntaa, jossa niin yksilöt, yritykset kuin poliittinen päätöksenteko sovittavat toimintansa luonnon kantokyvyn rajoihin – ja kukoistavat niin tehdessään.

Mistä oli kyse?

Taloutemme ja hyvinvointimme ovat täysin riippuvaiset luonnosta – talouden kielellä luontopääomasta. Ihmisen toiminta kuormittaa luontoa, niin elollista kuin elotonta, yli sen kantokyvyn rajojen. Tämä vaarantaa koko taloutemme ja hyvinvointimme perustan. Ilman luontoa emme selviä.

Ekologisen kestävyyskriisin ulottuvuuksia – luontokatoa, ilmastonmuutosta ja luonnonvarojen ylikulutusta – on aiemmin käsitelty omissa siiloissaan. Ne kytkeytyvät kuitenkin erottamattomasti toisiinsa: jos yrittää ratkoa yhtä ilman toista, epäonnistuu. On siirryttävä siiloista kokonaisuuden haltuunottoon, luontopääoman kestävään hallintaan.

Tarvitsemme fiksumpia toimintamalleja talouteen ja arkeen, jotta kaikilla on mahdollisuus hyvään elämään luonnon kantokyvyn rajoissa. Onnistuminen tämän haasteen ratkaisemisessa on puolestaan suuri mahdollisuus luoda Suomelle ja suomalaisille uutta taloudellista menestystä, hyvinvointia ja kilpailukykyä.

Mitä teimme?

Kestävyysratkaisut -teemalla vauhditettiin siirtymää kohti yhteiskuntaa, jossa niin yksilöt, yritykset kuin poliittinen päätöksenteko sovittavat toimintansa luonnon kantokyvyn rajoihin.

Tavoitteena oli vahvistaa suomalaisten toimijoiden kykyä ratkoa ekologista kestävyyskriisiä kokonaisuutena, tunnistaa riippuvuutemme luontopääomasta ja ylläpitää luontopääomaa kestävästi. Kiertotalous on välttämätön edellytys toimintamme sovittamisessa luonnon kantokyvyn rajoihin ja samalla uuden kasvun synnyttämisessä.

Vuosina 2018–2024 kiritimme kunnianhimoista ilmasto- ja luontopolitiikkaa, vauhditimme siirtymää kiertotaloutta ja kannustimme kansalaisia kestäviin elämäntapoihin. Samalla edistimme menestyvää liiketoimintaa, kestävää julkista taloutta ja hyvää elämää.

Työtä tehtiin yhteistyössä laajan sidosryhmäjoukon kanssa Suomessa ja kansainvälisesti. Rahoitimme esimerkiksi yli sataa kestävyyssiirtymää edistävää hanketta eri puolilla Suomea.

Mitä saimme aikaan?

Sitra on koettu keskeiseksi toimijaksi kestävyysaiheiden nostamisessa yhteiskunnalliseen keskusteluun, kertoi Kestävyysratkaisut-teeman riippumaton vaikutusten arviointi.

Suurimmat onnistumiset liittyvät ilmasto- ja kiertotaloustyöhön, joiden parissa Sitra on työskennellyt pitkään ja johdonmukaisesti. Arvioinnin mukaan Sitra on koettu erittäin halutuksi yhteistyökumppaniksi kestävyysasioissa ja Sitran työtä aihepiirissä on arvostettu.

Kiertotalous

Suomessa laadittiin Sitran johdolla maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta, joka päivitettiin vuonna 2019. Suomen tiekartan innostamana useat maat ovat laatineet omansa.

Olemme tuoneet kiertotalouden osaksi eri koulutusasteiden opetusta ja laatineet yrityksille työkaluja kiertotalouden mukaisen liiketoiminnan kehittämiseen, myös luonnon monimuotoisuus huomioiden (tiivistelmä suomeksi).

Olemme kehittäneet kiertotalouden mukaisia yhteistyömalleja yhdessä raskaan teollisuuden kanssa esimerkiksi Kemi-Tornion alueella. Perustimme myös suomalaisten ekoteollisuuspuistojen verkoston kehittämään ja jakamaan parhaita toimintamalleja eri puolille maata.

Sitran ja Suomen aloitteesta syntynyt Maailman kiertotalousfoorumi WCEF kokoaa vuosittain yhteen tuhansia kiertotalousvaikuttajia yksityiseltä ja julkiselta sektorilta.

Sitra onkin noussut pitkäjänteisen työn myötä kiertotalouden kansainväliseksi edelläkävijäksi. Esimerkkinä tästä arvostettu Time-aikakauslehti kirjoitti kattavan artikkelin Suomessa tehdystä kiertotaloustyöstä.

Vuonna 2022 julkaisimme uraauurtavan selvityksen, jonka mukaan luontokato voidaan pysäyttää ja luonnon monimuotoisuus palauttaa vuoden 2000 tasolle vuoteen 2035 mennessä.

Osoitimme myös konkreettisten esimerkkien kautta, kuinka yritykset voivat luoda uutta liiketoimintaa kiertotalousratkaisuilla ja torjua samalla luontokatoa. 30 eurooppalaisen edelläkävijäyrityksen listaus (englanniksi) julkaistiin Maailman kiertotalousfoorumissa WCEF2024:ssä Brysselissä. Yrityslista oli jatkoa suosituille Kiertotalouden kiinnostavimmat -listoille, joita Sitra on julkaissut useita.

Arki luonnon kantokyvyn rajoissa

Sillä, miten asumme, liikumme, syömme ja mitä ostamme, on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kehitimmekin kestävän arjen työkaluja ja kannustimme kansalaisia kestäviin elämäntapoihin.

Kehitimme kestävän arjen vauhdittamiseksi Elämäntapatestin, jota on tehty Suomessa kevääseen 2024 mennessä yli 1,5 miljoonaa kertaa. Lisäksi tuhannet ihmiset olivat tehneet suunnitelmia omien päästöjensä pienentämiseksi. Uusittu Elämäntapatesti on julkaistu Suomen lisäksi kahdeksassa muussa Euroopan maassa.

Olemme auttaneet pieniä ja isoja yrityksiä kehittämään kestävämpää kuluttajaliiketoimintaa. Olemme myös työskennelleet kaikenkokoisten kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten kanssa kestävän arjen valtavirtaistumisen puolesta.

Vauhditimme lisäksi yritysten, kuntien ja kansalaisten luontojalanjäljen mittaamista yhdessä kumppaneiden kanssa. Pilottihankkeessa Jyväskylän yliopisto laski S-ryhmän luontojalanjäljen. Kyseessä oli kansainvälisesti ensimmäinen kerta, kun ison kaupparyhmän luontojalanjälki laskettiin. Uutinen sai laajaa huomiota kotimaisessa mediassa ja herätti mielenkiintoa myös kansainvälisesti.

Ilmasto- ja luontotoimiin lisää kunnianhimoa

Olemme analysoineet kustannustehokkaita ja reiluja päästövähennystoimenpiteitä ja kirittäneet Suomen ilmastopolitiikan kunnianhimoa. Teimme runsaasti mielenkiintoa herättäneen ehdotuksen kestävän kehityksen verouudistuksesta. Yrityksille tarjosimme konkreettisia työkaluja ja esimerkkejä luontovaikutusten hallintaan ja luontopositiivisten liiketoimintamallien kehittämiseen.

Tuimme Euroopan unionin päästökaupan vahvistamista ja laajentamista (englanniksi), jotta ilmastotavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja reilusti.

Venäjän hyökkäyssodan käynnistymisen aikoihin nostimme esiin tarpeen varautua energiakriisiin muun muassa ennakoinnin, energiansäästön ja kotimaisen tuotannon avulla. Sitran aloitteesta käynnistettiin myös valtionhallinnon yhteinen Astetta alemmas -energiansäästökampanja, joka auttoi alentamaan sähkön kulutusta ja vähensi sähköpulan riskiä.

Toimme esiin, miten kotimassa kunnat voivat vaikuttaa merkittävästi päästöihin ja luonnon monimuotoisuuteen – ja hyötyvät siitä myös taloudellisesti. Järjestimme myös suuren luontodialogipäivän, jolloin eri puolilla maata kansalaiset kokoontuivat käymään yli sata keskustelua luonnon merkityksestä. Tavoitteena oli syventää ymmärrystä suomalaisten moninaisista luontosuhteista ja rakentaa yhteistä tahtotilaa luontokadon pysäyttämiseksi.

Luontopääoman kestävä hallinta

Onnistuimme nostamaan useaan otteeseen luonnon taloudellista merkitystä julkiseen keskusteluun. Yksi esimerkki tästä oli talouden ja yhteiskunnan vaikuttajien kirjoituskokoelma, joka kuvasi kuinka luonto pohjimmiltaan turvaa myös talouden toiminnan.

Nostimme julkiseen keskusteluun myös laajaa huomiota saaneen Dasguptan raportin, joka toi esiin talouden riippuvuuden luonnosta.

Edistimme myös ekosysteemitilinpidon käyttöönottoa päätöksenteon tueksi. Työ on tuonut näkyväksi luonnon taloudellisia hyötyjä ja tukenut pilotointeja kunnissa, kuten Tampereella ja Espoossa.

Tuimme suomalaista finanssialaa ottamaan etujoukoissa käyttöön luontoraportoinnin uuden menetelmän TNFD:n ja järjestimme yhdessä suomalaisen elinkeinoelämän kanssa merkittävää huomiota saaneen finanssialan luontohuippukokouksen Helsingissä.

Selvitimme myös, kuinka luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa voidaan hyödyntää taloudellisia mekanismeja. Näitä ovat esimerkiksi julkisen sektorin ohjauskeinot, kuten erilaiset verot ja tuet sekä yritysten vapaaehtoiset ratkaisut.

Teimme työtä myös muun muassa Suomen ruokajärjestelmän tulevaisuuden kartoittamiseksi sekä huoltovarmuuden ja proteiiniomavaraisuuden vahvistamiseksi. Lisäksi teemalla vauhditettiin luonnon terveyshyötyjä koskevaa tutkimusta.

Kansainvälinen yhteistyö

Kesäkuussa 2017 ensimmäisen kerran järjestetty maailman kiertotalousfoorumi WCEF (World Circular Economy Forum) on noussut johtavaksi kansainväliseksi kiertotaloustapahtumaksi ja suomalaisen kiertotalousosaamisen näyteikkunaksi maailmalle. Foorumi on järjestetty yhteensä jo kymmenen kertaa.

Valtiovarainministerien ilmastokoalitio (Coalition of Finance Ministers for Climate Action) pyrkii tuomaan ilmastonmuutoksen osaksi talouspolitiikan ja rahoitusratkaisujen suunnittelua. Yhteistyön tavoitteena on tuoda ilmastonmuutoksen torjuntaan mukaan valtiovarainministeriöiden panos ja talouspolitiikan välineet: verotus, budjetointi, rahoitus ja julkiset hankinnat. Sitra tuki Suomen aloitteesta vuonna 2019 syntyneen valtiovarainministeriön ilmastokoalition perustamista. Sitra on myös toiminut koalition kumppanina.

Kevään 2024 eurovaalien alla herättelimme keskustelua Euroopan unionin suunnasta. Ehdotimme muistiossa (englanniksi), että EU:n sisämarkkinat muutettaisiin kiertotalouden periaatteiden mukaisiksi, mikä hyödyttäisi suomalaisia edelläkävijäyrityksiä.

Ehdotus päätyi osaksi Italian ex-pääministerin Enrico Lettan raporttia, joka luotasi EU:n sisämarkkinoiden tulevaisuutta. Myös Brysselissä järjestetty kiertotalouden huipputapahtuma WCEF2024 lähetti vahvan viestin kiertotalouden roolista Euroopan talouden turvaamisessa. Kiertotalous ja WCEF-tapahtuvat ovat herättäneet suurta mielenkiintoa maailman nousevien talousmahtien parissa. Vuoden 2025 WCEF järjestettiinkin Brasiliassa, joka on Latinaisen Amerikan talousjätti.

Työ kulminoitui vuonna 2024 kun Euroopan komissio päätti perustaa Sitran ideoiman uuden kiertotalouden osaamiskeskuksen, jonka työtä johdetaan Suomesta. Keskuksen työn tavoitteena on lisätä kiertotaloutta edistävien politiikkatoimien sekä liiketoimintamallien kehittämistä ja toteutusta globaalisti.

Lisäksi johdimme myös EU-rahoitteista PSLifestyle-projektia, jossa Sitran Elämäntapatestin pohjalta kehitettiin uusi testi kahdeksaan Euroopan maahan.

Keitä oli mukana?

Kestävyysratkaisut-teemalla työtä on tehty laajasti yhteistyössä yritysten, valtionhallinnon, tutkimuslaitosten, kansalaisten, järjestöjen ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa.